Olet täällä

Kaikki valmistuneet humanistit työllistyneet





Humanisteilla hyvä alku:
Kaikki valmistuneet suoraan työelämään

28.8.2006

Elokuun lopulla viisivuotisjuhliaan viettäneen Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen johtaja, professori Outi Tuomi-Nikula on kaikin puolin tyytyväinen.
– Suurin juttu vuosien varrella on ollut yksikkömme kasvaminen hankkeesta normaalirahoitteiseksi yliopiston laitokseksi. Opetusministeriön rahoitus on varmistunut ja työpaikkojen määrä kasvanut tämänhetkiseen kahteenkymmeneenyhdeksään, jotka kaikki on todettu tarpeellisiksi, Tuomi-Nikula summaa.

Tärkeää oli myös saada aluksi Raumalla aloittanut digitaalinen kulttuuri saman katon alle Porin yliopistokeskukseen.
– Integroitumisen kannalta on tärkeää, että kaikki laitoksemme oppiaineet puhaltavat yhteen hiileen. Tästä hyvänä esimerkkinä on laitoksemme julkaisu Koti - Kaiho, paikka, muutos, jossa kaikkien oppiaineiden edustajat kirjoittavat koti-käsitteestä omasta näkökulmastaan, pohtii Tuomi-Nikula.


Alueellista yhteistyötä

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos on profiloitunut tieteellisen koulutuksen lisäksi käytännönläheiseen yhteistyöhön Satakunnan alueen eri toimijoiden kanssa. Kaikki laitoksen opiskelijat tulevat jossain opintojensa vaiheessa olemaan mukana ulkopuolisten kanssa toteutettavissa projekteissa.
– Laitokseltamme valmistuneet opiskelijat osaavat jo tehdä asioita, kun ennen humanististen yksiköiden maisterit tutustuivat käytäntöön vasta työelämään siirtyessään, kehaisee Tuomi-Nikula.

Yhä edelleen Tuomi-Nikula kuitenkin kouluttaisi yrityselämää näkemään humanistien tarpeellisuuden.
– Laitoksemme on ollut mukana erilaisissa EU- projekteissa ja kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa, joissa on ollut suuria vastuita. Niistä on kyllä hörhöily kaukana. Muita yhteistyökumppaneittamme ovat olleet esimerkiksi Satakunnan Puhelin ja UPJ-kymmene.
– Maakunnalle on tärkeää ymmärtää, miten humanistinen tietämys voi tuoda mille tahansa työpaikalle lisäarvoa. Tämän tiedon perille saaminen on laitoksellemme edelleen haaste, Tuomi-Nikula miettii.

Yliopistoille määritellyt tehtävät alueellisesta vaikuttamisesta sekä kulttuuri- ja talouselämän kehittämisestä on Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksella nivoutettu kautta linjan sen ensisijaiseen tehtävään opiskeluun ja tutkimukseen.
– Tinkimättä tieteellisestä tasosta, korostaa Outi Tuomi-Nikula.

Yksilöllisiä maistereita

Laitoksen opiskelijoiden määrä on kasvanut ensimmäisen vuoden sisään otetuista neljästäkymmenestä opiskelijasta kahteensataanneljäänkymmeneen. Maistereita on valmistunut jo kymmenen ja humanististen tieteiden kandidaatteja kaksikymmentäviisi. Kaikki valmistuneet maisterit ovat sijoittuneet työelämään. Jatkuvuuden kannalta valmistuneiden määrä on tärkeää, koska rahoitus laitokselle määräytyy tulevaisuudessa saavutettujen tutkintotavoitteiden mukaan.

Yliopistokeskuksen sisäinen ristiinopiskelumahdollisuus ja Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen yksikön avoin
tutkintorakenne mahdollistavat sen, että kukin opiskelija voi valita laajasta sivuainetarjonnasta itselleen sopivan tutkintokokonaisuuden. Outi Tuomi-Nikula näkee opiskelijoiden laajan osaamisen kirjon erityisen positiivisena.
– Kaikilla valmistuneilla maistereillamme on omat osaamisalueensa. Me koulutamme täällä sellaisia ihmisiä kuin työelämässä tarvitaan. Ja ensisijaisesti Satakunnan tarpeisiin

Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg