Olet täällä

Eettistä tutkimusta edistämässä












Tutkimusjohtaja Anne Kärki Satakunnan ammattikorkeakoulusta on ihmistieteiden tutkimuseettisen toimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja.




Ihmistieteiden tutkimuseettinen toimikunta ohjaa tutkijoita

2.2.2011

Viime kesänä asetettu Satakunnan korkeakoululaitoksen ihmistieteiden tutkimuseettinen toimikunta edistää tutkimusten hyviä käytäntöjä ja tutkimusetiikkaa.

- Näissä asioissa on korjaamisen varaa esimerkiksi sosiaali- ja terveystieteissä, sekä liikuntatieteissä, sanoo Satakorkean eettisen toimikunnan puheenjohtaja, tutkimusjohtaja Anne Kärki SAMK:sta.

Kaksikymmentä vuotta sitten perustettu Tutkimuseettinen neuvottelukunta (OKM) on laatinut ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelemisestä. Myös ihmistieteisiin luettavan tutkimuksen eettisestä ennakkoarvioinnista on annettu ohjeita.

- Satakunnan korkeakoulut ovat sitoutuneet nämä ohjeet sisältävään ihmistieteiden tutkimuseettiseen sopimukseen ja luovat näin uutta eettistä periaatetta, Kärki kertoo.

Satakunnan korkeakoululaitoksen nimittämän toimikunnan jäsenet edustavat eri tieteenaloja. Toimintakauden 2011-2013 kokoonpanossa ovat mukana puheenjohtaja Anne Kärjen lisäksi Lauri Kemppinen (Turun yliopisto), Tarmo Lipping (Porin yliopistokeskus) ja Mika Nokelainen (DIAK). Jäsenistö täydentyy vielä myöhemmin nimettävällä jatko-opintoja suorittavalla opiskelijalla.

Tutkittavien etuja valvomassa

Ensisijaisesti toimikunta ennakkoarvioi perustutkinnon jälkeistä tutkimustyötä. Perustutkinnon ohjaajan vastuulla on huolehtia siitä, että opinnäyteen tekijä kunnioittaa eettisiä periaatteita.

- Silti myös gradun tekijöillä ja AMK-tutkinnon suorittajilla on mahdollisuus hakea lausuntoa, jos tutkimusasetelma sitä edellyttää. Tällöin opiskelija hakee lausuntoa yhdessä ohjaajansa kanssa, Anne Kärki tarkentaa.

Tutkimuksen ennakkoarvioinnissa tarkastelun kohteena ovat aineistonkeruun suunnitelma, tutkimuksen toteutustapa, tutkittavien informointi sekä aineiston käsittelyn ja säilyttämisen suunnitelma. Tutkimus ei saa loukata tutkittavien itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä tai tietosuojaa. Tutkittaville ei myöskään saa koitua henkistä, taloudellista tai sosiaalista haittaa.
Tutkimuskohde, tutkimuksen rahoittaja tai yhteistyökumppani saattavat vaatia eettisen toimikunnan lausuntoa.

- Tutkijat pyytävät lausuntoa myös halutessaan julkaista tutkimustuloksensa tiedelehdessä, Kärki kertoo.

Tutkimuksen ennakkoarviointi ei kuitenkaan vapauta tutkijaa vastuusta. Lausunnon jälkeenkin tutkija on itse vastuussa tutkimuksensa eettisistä ja moraalisista ratkaisuista.

- Tavoitteenamme on ohjata tutkijoita eettisesti kestävään tutkimustapaan. Pyrimme siis tekemään itsemme tarpeettomiksi, sanoo Kärki.

Uuden luomista

Satakorkean tutkimuseettinen toimikunta on historiansa aikana ehtinyt kokoontua neljä kertaa. Syksyn aikana toimikunta on tiedottanut olemassaolostaan ja pyrkinyt tekemään itsensä helposti lähestyttäväksi.

- Ensimmäisen toimintavuoden 2011 aikana saamme viitteitä siitä, paljonko lausuntopyyntöjä keskimäärin tulee ja voimme muokata toimintamme tarvetta vastaavaksi. Olemme luomassa järjestelmää, jota ei ole ennen ollut, Anne Kärki sanoo.



Ihmistieteiden tutkimuseettisestä toimikunnasta tarkempaa tietoa Satakorkean sivuilla.


Teksti ja kuvat: Piritta Huhta