Digitaalisesta kulttuurista ensimmäinen tohtori

Kulttuurituotannon ja maisemantuotannon laitokselta ensimmäinen tohtori – Ulla Heinonen väitteli sähköisestä yhteisöllisyydestä 25.9.2008Ulla Heinonen aloitti väitöskirjatyönsä vuonna 2002. Kirjansa esipuheessa Heinonen kertoo ratkaisevista neljästä...



Kulttuurituotannon ja maisemantuotannon laitokselta ensimmäinen tohtori
– Ulla Heinonen väitteli sähköisestä yhteisöllisyydestä

25.9.2008

Ulla Heinonen aloitti väitöskirjatyönsä vuonna 2002. Kirjansa esipuheessa Heinonen kertoo ratkaisevista neljästä minuutista, jotka koituvat hänen kohtalokseen.

– Jaakko (Suominen) ja Raine (Koskimaa) lähettelivät huvikseen TV-chattiin viestejä ja neljän minuutin viiveen aikana ja minulle heräsi kiinnostus ilmiöön nimeltä sähköinen yhteisö. Ajattelin, että tämähän on ihan hullua, minun on pakko selvittää, miksi nämä ihmiset ovat täällä. Seuraavana päivänä kahvipöytäkeskustelut olivatkin sitten jo täynnä tutkimuskysymyksiä.

Väitöskirjassaan Ulla Heinonen paneutui aiheeseensa laajan lähdeaineiston kautta. Aineisto koostuu kahdeksasta tapaustutkimuksesta, Internet-kyselyistä ja -haastatteluista, sähköpostihaastatteluista, kyselylomakeaineistosta, päiväkirja-aineistosta sekä havainnoinnista. Tutkimus koski vapaa-ajan toimintaa verkossa, työskentelyä ja koulutusta verkossa. Vapaa-ajan toiminnassa kohteena oli erityisesti sinkut.net-sivusto, työssä ja koulutuksessa tutkimisessa Heinosella oli aineistona UPM-Kymmenen henkilöstön viestintäkulttuuria koskevaa materiaalia.

Verkkoyhteisöstä aitoa lämpöä

Ulla Heinonen havaitsi tutkimuksessaan, että ne ihmiset, jotka kuuluivat johonkin verkkoyhteisöön, saivat sieltä aitoa lämpöä, kiintymystä ja tukea.
– Haastateltavani kertoivat viihtyvänsä muiden netissä tapaamiensa ihmisten kanssa, mutta kertoivat toki, että reaalimaailmassa luodut suhteet ovat aina tärkeämpiä kuin netissä solmitut, Heinonen korostaa.

– On tietysti veteen piirretty viiva siinä, missä tutustuminen on tapahtunut, sillä usein netissä tavatut mielenkiintoiset tuttavuudet haluttiin tavata myös kasvokkain.
Sekä netissä että reaalimaailmassa oli Heinosen havaintojen mukaan pitkäaikaisia suhteita, joskin netissä suhteet katkesivat helpommin.

Tiedollista ja emotionaalista tukea

Suhteiden luominen on Ulla Heinosen mukaan netissä helpompaa ja nopeampaa, mutta tärkeää on myös netistä saatava tuki.

– Erotan tässä tuelle kaksi eri lajia. Ensimmäinen on tiedollinen tuki, jota voidaan tavata esimerkiksi erilaisissa harrastuspiireissä kuten Linux-yhteisössä tai esimerkiksi fanikulttuurissa. Toinen on emotionaalinen tuki, jota voidaan antaa ja saada esimerkiksi vastasynnyttäneiden keskusteluryhmässä, Heinonen selvittää.

– Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei netti ole oikea paikka mielenterveyspotilaiden avun saannin lisäämiselle, vaikka sitä viime päivinä onkin esitetty. Kyllä sellainen apu lähtee lähikontaktista, Heinonen painottaa ja viittaa Kauhajoen koulukeskuksessa tapahtuneeseen ampumistapaukseen.

Kauhajoen käsittelyssä virheitä

Kauhajoen tapahtumiin viitaten on julkisuudessa puhuttu nettiyhteisöistä hyvin negatiiviseen sävyyn. Ulla Heinonen on huomioinut median kielenkäytössä selkeitä virheitä.

– TV-ohjelmassa puhuttiin kuinka yksinäiset ihmiset liittyvät verkkoon. Katsoimme ohjelmaa yhdessä 12-vuotiaiden kaksostyttöjeni kanssa, jotka kysyivät ohjelman nähtyään, että eihän yhteisöllisyyden tunteeseen kuulu pahuuden tunteet. Vastasin, että TV:ssä todella sekoitettiin kaksi eri asiaa yhteisö ja yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyden tunteeseenhan liittyvät nimenomaan empatia ja kiintymys ja sitoutuneisuus, johon EI voi kuulua vihan tunteita. Ne kuitenkin kumpuavat mielestäni narsistisuudesta, eivätkä suinkaan yhteisöllisyydestä, Heinonen selventää.

Muutenkin Heinonen kertoo kavahtavansa sitä, kuinka puhutaan netin tehneen sitä tai tätä.
– Nettihän ei tee mitään, vaan se vain tarjoaa mahdollisuuksia. Hälyttävintä on kun kukaan ei opasta oikean ja väärän linjoille, kasvatustieteen taustan omaava Heinonen huomauttaa.


Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg