Olet täällä

Alumnikolumni




UCPoriNewsin alumnikolumnisarjan aloittaa Jenita Pernell. Kirjoittaja on vuonna 2006 valmistunut kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä. Hän on ainejärjestö Porin Kylterit ry:n perustaja ja toimii nykyisin mainosalalla yrittäjänä.




UCPorin Alumnit – opiskeluajan yhteisöllisyyden uudelleensynnyttäjä?

15.06.2010



”Kuulut nyt ryhmään UCPoriAlumni”. Näin latautui teksti Facebook-sivustollani muutama viikko sitten, kun liityin uuden yhteisön jäseneksi. Löysin tiedon alumniryhmän olemassaolosta ystäväni profiilista. Hieman epäröiden tutkin, onko tämä todellakin sitä mitä ajattelen. Ja oli se. Ihmettelin, miksi en ole kuullut Porin yliopistokeskuksen alumnitoiminnasta muualta. Ehkä voisin omalta osaltani auttaa sanan viemisessä eteenpäin, ajattelin. Samalla mielessäni vilisi ajatuksia ja odotuksia alumnitoiminnalle, jonka olemassaolosta en ollut edes tiennyt viittä minuuttia aiemmin. Liityin mukaan heti. Yhteisöpalvelu oli tehnyt taas tehtävänsä.

Mutta tunnenko nyt yhteisöllisyyttä? Kerrankin voin sanoa tuntevani, ainakin hetkellisesti. Tämä ryhmä nosti emotionaaliset tuntemukseni pintaan toisin kuin kaikki ”jos tähän ryhmään liittyy 100 000 jäsentä niin…”-ryhmät. Tämä yhteisö oli minua, meitä varten, meitä palvelemassa ja toimintaamme odottamassa. UCPorin alumnit-yhteisö palautti heti mieleeni opiskeluelämän, opiskeluympäristön, aktiviteetit ja ennen kaikkea ihmiset. Ihmisistähän alumnitoiminnassa on kyse. Nyt olen itsekin jäsen. Olen kuulolla, läsnä ja käytettävissä! Tunteeni yhteisöllisyydestä ei kuitenkaan kestä vuosien hiljaiseloa. Haluan tavata kaikki muut jäsenet ja vaihtaa kuulumisia. Nyt pitää tapahtua, kuulua ja näkyä.

Alumnitoimintaa on kaivattu Porin yliopistokeskukseen yhtä paljon kuin aikoinaan kaivattiin aktiivista opiskelijatoimintaa. Vahva yhteisöllisyys, joka ainakin omien opiskeluvuosieni aikaan syntyi poikkitieteellisenä ilmiönä puuvillatehtaan tilojen uumenissa, on harvinaista suurissa organisaatioissa. Yliopistokeskuksessa siinä kuitenkin onnistuttiin. Tämän yhteisöllisyyden toivoisi kantavan hedelmää erilaisilla verkostoitumisilla ja kumppanuuksilla myös opiskeluajan jälkeen niin yksityis- kuin työelämässäkin. Alumnitoiminnalla on tässä suhteessa suuri merkitys. Tulevaisuudessa valmistuville alumniyhteisö on toivottavasti luonnollinen jatkumo ainejärjestöjen ja ylioppilasyhdistyksen luoman yhteisötoiminnan perään.

Paitsi että alumnitoiminnalla voidaan tuoda tutkinnon suorittaneita lähemmäs toisiaan, ovat
yliopistokeskuksen kasvatit myös loistava resurssi käytettäväksi opetustoiminnan tukena. Teoriapohjaisen opetuksen keskellä yritysvierailijat tuovat piristävää tuulahdusta bisnesmaailmasta ja kiinnekohtia sitoa teoriaa käytännön elämään. Opiskelijat tarvitsevat todellisia tarinoita ja aitoja caseja jäsennelläkseen oppimaansa teoriaa työmarkkinoiden odottamalla tavalla. Alumniyhteisö on valmis yhteystietopankki yliopistokeskuksen hyödynnettäväksi, kun vierailevia luennoitsijoita kaivataan paikalle.

Mitä kaikkea UCPorin alumnit vielä tulevaisuudessa tuleekaan olemaan, se jää nähtäväksi. Yhdestä asiasta olen joka tapauksessa tyytyväinen; tämä on verkosto, josta ei koskaan tarvitse poistua iän, valmistumisen, elämäntilanteen muutoksen tai minkään muunkaan syyn takia. Kerran kasvatti, aina kasvatti. Ja aina myös Porin yliopistokeskuksen sanansaattaja.


Jenita Pernell