Akatemiahanke pureutuu pelillistymiseen

Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa on käynnistynyt nelivuotinen tutkimushanke, joka kartoittaa pelaamisen eri puolia. Tutkimus saa rahoituksensa Suomen Akatemialta.

Digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen näkee, että pelaamiseen liittyvällä tutkimuksella on tilausta.

- Pelaamisella on nykykulttuurissa iso merkitys ja tutkimuksemme lisää tietoa siitä. Tarkoituksena on purkaa tapoja, joilla pelillistyminen näkyy yhteiskunnassa, Suominen kertoo.

Pelaaminen on lähes koko kansan harrastus

Vuoden 2013 pelaajabarometri osoitti, että tutkimukseen osallistuneista 10-75-vuotiaista suomalaisista peräti 98 prosenttia harrasti pelaamista jossakin muodossa. Kyselyssä pelaamiseksi huomioitiin digitaalisten pelien lisäksi myös lauta- ja korttipelit. Pelit näkyvät yhteiskunnassa yhä useammalla areenalla.

- Pelejä käytetään jo esimerkiksi kouluopetuksessa ja yrityksissä. Myös suomalaisten pelifirmojen kansainvälinen menestys, elektronisen urheilun nousu ja ammattimaisen pelaamisen lisääntyminen ovat pelillistymisen merkkejä, Suominen listaa.

Turun yliopistossa tutkimushanke näkyy kahden uuden tutkijan palkkaamisena. Tutkijatohtorina aloittaa aikuisten leluleikkejä tutkiva Kati Heljakka ja tutkijaksi palkataan väitöskirjaa valmisteleva Usva Friman.

Naispelaajat pois tutkimuksellisesta paitsiosta


Usva Friman perehtyy omassa tutkimuksessaan suomalaisnaisten digitaaliseen pelaamiseen.

- Pelaamisen sukupuolittuneisuus on aina kiinnostanut minua. Pelaaminen nähdään edelleen miehisenä puuhana. Ehkä samasta syystä naispelaajien tutkiminen on ollut paitsiossa.

Friman näkee eron pelaamisen ja pelaajakulttuurin välillä.

- Vaikka lähes kaikki pelaavat joskus, on pelaajakulttuuri kuitenkin rajatumpi. Naisten sisäänpääsy ei ole itsestään selvää. Esimerkiksi naispuoliset pelitutkijat saattavat herättää rankkojakin vastareaktioita pelaajien keskuudessa. Itse olen pelannut monen pelaajan verkkoroolipelejä, enkä ole kokenut sukupuoleni vaikuttavan muiden pelaajien suhtautumiseen.

Pitäisikö kasvavaa naispelaajien joukkoa sitten huomioida digitaalisten pelien suunnittelussa?

- On hyvä muistaa, että naiset eivät ole yhtenäinen pelaajaryhmä. Heille ei tarvitse tehdä omia pelejä, mutta monimuotoisuus esimerkiksi hahmosuunnittelun ja tarinankerronnan suhteen olisi tarpeen.

Suomen Akatemian rahoittama Leikillistyminen ja pelillisen kulttuurin synty -tutkimushanke toteutetaan Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen välisessä yhteistyössä. Sama kolmikko on tehnyt onnistuneesti yhteistyötä jo Digitaalisten pelikulttuurien synty Suomessa -hankkeen parissa vuosina 2009-2012.

Teksti: Aija Amee

Tule teemabrunssille kuulemaan lisää pelitutkimuksesta!
Ke 12.11. klo 8.00-9.30 ensisijaisesti yritysten edustajille tarkoitetulla UCPori Klubin teemabrunssilla perehdytään pelitutkimukseen digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suomisen johdolla.