Olet täällä

Akateemisten työllistyminen Satakunnassa




Yhteiskunnalliset palvelut voimakas työllistäjä
korkeasti koulutetuille Satakunnassa

6.2.2009

Selvitysmies Markku Linnan raportin mukaan Satakunnan avaintoimialoilla kehitysnäkymät jatkuvat suotuisina. Muun muassa Olkiluodon ydinvoimalatyömaa vaikuttaa koko Satakunnan työllisyyteen ja palvelusektoriin myönteisesti. Sama vaikutus näkyy myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymisessä.

– Satakunnassa yhteiskunnallisella palvelusektorilla työskentelee peräti kaksi kolmasosaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista. Ero valtakunnallisiin lukuihin on peräti 10 prosenttiyksikköä enemmän, kertoo tutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

Syy akateemisten työllistymiseen yhteiskunnalliselle palvelusektorille löytyy osittain muotovaatimuksista. Tutkintovaatimukset ovat tiukat esimerkiksi lääkärin tai opettajan ammateissa.

Ongelmallinen yrityssektori

Satakunnassa työllisyysaste on parantunut ajanjaksolla 1995–2007, työllisyyden tason jäädessä kuitenkin yhä alle koko maan keskiarvon. Jos Satakunnassa maistereiden työsarka sijoittuu useimmiten yhteiskunnalliselle palvelusektorille edustavat häntäpäätä suhteellisesti puolestaan kauppa- ja rahoitusalat.

– Rahoitusalalla ero koko maahan verrattuna 9,3 prosenttiyksikköä vähemmän ja kaupan alalla puolestaan 2,5 prosenttiyksikköä. Tämä viittaa mielestäni siihen, etteivät akateemiset sijoittuvat Satakunnassa vähemmän esimerkiksi yrityssektorille, Vähäsantanen sanoo.

– Rahoitusalan ja kaupan osuus akateemisten työllistäjänä on siten suunnilleen puolet pienempi kuin maassa keskimäärin.

– Samoin merkille pantavaa on, että vaikka teollisuus on Satakunnassa toimialana merkittävämpi kuin maassa keskimäärin, on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus siellä kuitenkin samaa prosenttiluokkaa kuin koko maassa.

Kulttuurialat merkittäviä tulevaisuudessa

Väestön koulutustaso on edelleen Satakunnassa koko maan keskiarvoa alhaisempi, joskin tutkinnon suorittaneiden osuus ja koulutustaso ovat kohonneet jonkin verran. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus jäi vuonna 2005 likemmäs kolme prosenttia koko maan keskiarvosta (koko maa 5,8 %, Satakunta 3 %).

Vuoden 2007 tilastojen mukaan Porin yliopistokeskuksen viidestä yliopistoyksiköstä peräti neljästä valmistuneet maisterit sijoittuvat kuitenkin pääosin Satakuntaan. Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen opiskelijoista peräti 76 prosenttia jäi opiskelumaakuntaansa.

– Näyttäisi siltä, että kulttuuripuolen merkitys tulee Satakunnassakin vielä kasvamaan tulevaisuudessa. Toisaalta kaikkien akateemisten etu on joustavuudessa ja monipuolisessa osaamisessa. Monipuolisella koulutuksella voi sijoittua moniin erilaisiin työtehtäviin, Vähäsantanen pohtii.

Teksti ja kuvat: Eija Hammarberg