Olet täällä

Rajamaamaisemaa myös Eestissä



RAJAMAAMAISEMAA MYÖS EESTISSÄ

16.3.2006

Suomessa tunnetaan Eestin Kohtlajärveä melko vähän. Tiedetään, että se sijaitsee lähellä Venäjän rajaa ja että sen asukkaista 80 prosenttia on venäläisiä. Paikkakuntaan yhdistetään melko negatiivisia assosiaatioita siellä sijaitsevan kaivosteollisuuden ympäristöhaittojen vuoksi. Kaivostoiminnan aloittaminen oli syynä siihen, että Neuvostoliitto perusti vuonna 1946 Kohtla ja Järve- nimisten kylien paikalle nykyisen kaupungin. Kylät hävitettiin alta pois, siten että vanhemmat asukkaat saattavat tunnistaa nykyisten rakennusten joukossa tuttuja materiaaleja omasta kotitalostaan.

Eestiläinen nuori maantieteilijä, Anu Printsmann tutkii Kohtlajärven maantieteellistä ja sosiaalista maisemaa väitöskirjassaan. Tutkimus on osa Rajamaamaisema-projektia (Transboundary Landscapes).

Mikä on totta, mikä mielikuvia?

Kohtlajärven nuoressa historiassa on mielenkiintoista erottaa toisistaan maiseman fyysinen ja sosiaalinen taso. Ihmisten kertomukset menetetyistä kylistä sekä ajatukset myöhemmastä Kohtlajärvestä asuinpaikkana antavat tutkijalle valtavasti materiaalia. Eestin itsenäistyminen vuonna 1991 käänsi neuvostoajan saavutukset negatiivisiksi. Aiemmin ihanteellisena nuorten perheiden asuinpaikkana pidetty kaupunki muuttui ihmisten silmissä rumaksi ja ankeaksi. Tutkijan tehtävänä on yrittää selvittää, oliko se ankea myös aiemmin, vaikka sitä ei ääneen voinut lausua.

Anun tutkimusaineistona ovat kartat, elämäntarinat sekä poliittinen ideologia, joka vuoden 1991 jälkeen vaihtui totaalisesti. Haastava mutta samalla mielenkiintoinen tehtävä on selvittää näiden aineistojen antamat samankaltaiset tutkimustulokset, sillä totuutta on vaikea löytää mistään näistä. Samankaltaisia tuloksia hakemalla voidaan päästä lähimmäs tutkijan kaipaamaa totuutta. Itsenäistymisen jälkeen järjestettiin kirjoituskilpailuja samoin kuin Suomessa siirto-karjalaisille 50-luvulla. Kirjoitusten ongelma Eestissä vuosikymmenien kulumisen jälkeen on siinä, että ihmiset muistavat asioita väärin, aikaperspektiivin vuoksi. Siksi Kohtlajärveen liitetyt negaatiot eivät kerro välttämättä milloin ne alkoivat. Neuvostoaikana paikkaa markkinoitiin asuntojen ja työpaikan varmuudella. Anun vanhemmat muuttivat opiskelujen jälkeen 50- ja 60-luvuilla Kohtlajärveen, tarkemmin sanottuna asuinpaikka määrättiin muualta käsin. Kohtlajärve oli myös monen Siperiasta palanneen uusi kotipaikka, jonne sukulaiset saivat muuttaa mukana.

Karttojen tulkinta on vaikeaa, sillä neuvostojärjestelmä piirrätti karttoja osin tarkoitushakuisesti. Tästä syystä virallisen politiikan mukaista todellista mielipiteenilmaisua on jälkikäteen lähes mahdoton tutkia.

Rajamaamaisema-projektiin liittyvä tutkimus osoittaa, että Karjala-tutkimus nojaa samankaltaisiin asioihin. Eri tavoin menetetty kotiseutu on kipeä asia. Tutkimuksella yritetään päästä lähemmäs totuutta, miten muistia voidaan todentaa ja tutkia. Yhtymäkohtia Anun syntymäkaupunki Kohtlajärveen on paljon.

Anu vietti kuukauden päivät Porin Reposaaressa tutustuen lähinnä Suomesta helposti löytyvään kvalitatiiviseen tutkimuskirjallisuuteen. Tarkoituksena oli kirjoittaa väitökseen liittyvät artikkelit valmiiksi, mutta lukeminen soveltui sittenkin ajankohtaan paremmin. Anu palasi kotikaupunkiinsa vanhempiensa luokse torstaina.

teksti ja kuva: Eeva Sinerjoki